Sisältöön »
 
 

Ajankohtaista

Itsenäisyyspäivän puhe

06.12.2020

Itsenäisyyspäivän puhe

Itsenäisyyspäivänä 6.12.2020 

Arvoisat kuulijat, hyvä naiset ja miehet!

Meille rakas itsenäinen kotimaamme täyttää tänään 103 vuotta. Itsenäisyys on meille suomalaisille hyvin arvokas ja kallis asia. Perinteisesti me juhlimme itsenäisyyttä kirkoissa, sankarihaudoilla, erilaisissa juhlatilaisuuksissa ja kodeissa. Itsenäisyyden merkiksi tuhannet siniristiliput hulmuavat lipputangoissa. Tärkeää on sukupolvien välinen yhteys. Me muistamme sodissa kaatuneita suomalaisia ja sotiemme veteraaneja. nämä tärkeät muistot ja muistamisen me haluamme siirtää nuoremmille sukupolville. Suomen itsenäisyyden vaikeina vuosina suomalaisten sotilaiden tunnuslauseena oli: ”veljeä ei jätetä”. Tämä sopii tunnuslauseeksi tänäkin päivänä, kun kohtaamme vaikeita ja ikäviä asioita: ”veljeä ja siskoa ei jätetä”.        

Vuosi sitten sovimme kunnan sivistysjohtaja Juha Salon kanssa, että pidän puheen kunnan itsenäisyyspäivän juhlassa 2020. Tiesin tuolloin, että tämä olisi viimeisiä julkisia esiintymisiä tässä virassa. En kuitenkaan arvannut, missä olosuhteissa juhlimme suomen itsenäisyyttä. Pieni näkymätön virus on saanut koko maapallolla asiat ja arvot uuteen järjestykseen. Mutta tässäkin suhteessa on todella hienoa olla suomalainen täällä kylmässä pohjolassa. Suomessa koronavirustilanne on ollut paremmin hallinnassa kuin missään muussa maassa Euroopassa. Tilanne on kuitenkin pahenemassa niin, että Suomessa pohditaan jo toisen kerran tänä vuonna valmiuslain käyttöönottoa. Vanhempien kansalaisten mieliin valmiuslaki nostaa ikävät muistot; liittyyhän valmiuslaki menneisiin sotiin. Vaihtoehdot näyttävät kuitenkin olevan vähissä. 


Hyvät kuulijat!

Suomen itsenäisyyden aika liittyy kiinteästi Urjalaan ainakin kahdella tavalla. Ensinnäkin eduskunta hyväksyi 6.12.1917 Suomen itsenäisyysjulistuksen, jonka oli allekirjoittanut Svinhufvudin senaatti eli hallitus. Senaatin tärkein tehtävä oli luotsata Suomi irti Venäjästä, täysivaltaiseksi kansakunnaksi itsenäisten valtioiden joukkoon. Senaatin jäsenenä ja näin ollen allekirjoittajien joukossa oli henkilö nimeltään Juhani Arajärvi, joka oli syntynyt Urjalassa Kampparinkulmalla Honkolan kartanon Villamon talossa. Itsenäisyysjulistuksen allekirjoitti 11 henkilöä, joista yksi oli lähtöisin täältä Urjalasta. Vuonna 2017 Juhani Arajärven syntymäkodin ulkoseinälle paljastettiin muistolaatta. tuolloin Juhani Arajärven syntymästä oli kulunut 150 vuotta. Ja Suomi täytti 100 vuotta.  

Toisella tapaa Suomen itsenäisyys liittyy Urjalaan tietenkin täällä syntyneen kirjailija Väinö Linnan ansiosta. Linnan kahta pääteosta ”Täällä pohjantähden alla” ja ”Tuntematon sotilas” on pidetty jopa Suomen historian kuvauksena. Niin todentuntuisesti ja realistisesti Linna kuvaa romaaneissaan Suomea 1800 – luvun lopulta 1900 – luvun puoliväliin asti. Monet urjalalaiset uskovat vahvasti, että Linna kuvaa Pohjantähdessä Urjalaa ja urjalalaisia ihmisiä. Väinö Linna on itse kertonut, että hän otti Urjalasta mukaan vain maiseman kuvausta ja kielenkäyttöä. Kaikki henkilöt ovat hänen mukaansa kuvitteellisia. Väinö Linnan tekstejä lainataan tänäkin päivänä niin runsaasti, että meillä on syytä arvostaa ja muistaa Väinö Linnaa Urjalan omana poikana. Kahden viikon päästä 20.12.2020 Väinö Linnan syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta.  


Hyvät urjalalaiset!

Itsenäisyys on ollut tärkeä täällä Urjalassa niin seurakunnassa kuin kunnassakin. Itsenäisyydellä on ollut oma hintansa kuten Suomen valtion itsenäisyydelläkin. Seurakunnan ratkaisuja en tunne kovin tarkkaan, mutta vuosien aikana kunta on tehnyt monenlaisia päätöksiä. Kuntalaisten verotusta on kiristetty. Palveluja on keskitetty kuntakeskukseen ja osittain kunnan ulkopuolella. Rakenteita on muutettu erityisesti peruskoulussa, terveydenhuollossa ja ikäihmisten hoivassa. Päätökset ovat olleet vaikeita, mutta välttämättömiä Urjalan kunnan itsenäisyyden turvaamiseksi. Tulevaisuus tulee näyttämään, ovatko nämäkään ratkaisut olleet riittäviä. Toivon uudelta kunnanjohtajalta sekä uudelta valtuustolta viisautta ja kykyä hyvään yhteistyöhön.  

1970-luvun puolivälissä julkaistiin Urjalan historiakirjat, osat 1 ja 2. Kirsti Arajärven kirjoilla on omat ansionsa, mutta Suomen itsenäisyyden aikaa Urjalan näkökulmasta käsitellään hyvin varoen. Tähän lienee omat syynsä. Olen kahdesti esittänyt Urjalan historian 3. osan kirjoittamista koskien koko 1900-lukua, mutta tuloksetta. Urjalan maaperällä ei varsinaisesti taisteltu, mutta Urjalan menetykset kansalaissodassa sekä talvi- ja jatkosodassa olivat järkyttävän suuret. Kaikki eivät tunnetusti halua, että historiaa pengotaan. Itse olen hyvin iloinen tuoreesta Ilkka Markkulan ja Seppo Pirhosen kirjasta ”Ettes suotta kapinoittis”. Siinä on kattava teos sisällissotatapahtumista Urjalassa ja vähän muuallakin. Tieto lisää tuskaa, mutta auttaa ymmärtämään tapahtumien syitä ja seurauksia. Esitän henkilökohtaisen kiitokseni teoksen kirjoittajille. 


Arvoisat kuulijat!

Sotiemme aikana suomalaiselle sotilaalle oli hyvin tärkeää tietoisuus siitä, että haavoittumisen ja kaatumisen kohdatessa hänestä pidetään huolta. Henkisesti oli tärkeää tietoisuus siitä, että myös kuoleman kohdatessa kaatuneet pyrittiin kaikin keinoin tuomaan oman kirkkomaan multiin. Tunnettu tosiasia on, että siinä missä monet muut maat hautasivat kaatuneensa yleensä taistelualueelle, kunnian kentille, Suomessa pyrittiin järjestelmällisesti hautaamaan kaatuneet omien kotiseurakuntiensa hautausmaihin. Sankarihaudat ovat yksi suomalaisen kulttuurin erikoispiirteitä. Ne ovat sivistyskansan kunnian osoitus isien työlle isänmaan puolesta ja osa kansakuntamme eettistä perustaa.  

Päätän tämän puheeni Yrjö Jylhän runon ”Vaienneet voittajat” säkeellä kiitoksena sankarivainajillemme:

 

”Te ette turhaan taistelleet, 

te ette turhaan kaatuneet, 

te saitte suurimman voiton;

te voititte veljen veljelleen, 

te löysitte kansan eksyneen, 

te airuet aamunkoiton.”

 

Lähdemme nyt seppeleenlaskuun sankarihaudoille tasavallan presidentti Sauli Niinistön saatesanoin: 

”Me kiitämme, me kunnioitamme, me muistamme.” 

                                                                                       Kiitos!

 
 
 
 
 
 
x