Sisältöön »
 
takkatuli.jpg
 

VARAUTUMINEN ja väestönsuojat

 

Varautuminen tarkoittaa valmistautumista ennakolta erilaisiin onnettomuuksiin ja kriisitilanteisiin. Näitä voivat olla esimerkiksi pitkäaikaiset katkot veden ja sähkön jakelussa tai sään ääri-ilmiöt. Jokainen voi omalla kohdallaan varautua siten, että selviää häiriötilanteessa ilman ulkopuolista apua ainakin kolme vuorokautta.

Häiriötilanteissa kunta varautuu turvaamaan kriittiset palvelut kuten päiväkotien ja koulujen toiminnan sekä vedenjakelun. Varautumisen tavoitteena on se, että häiriötilanteissa yhteiskunnan toiminnot pyörivät mahdollisimman normaalisti.

Yhteiskunnan kriittisten toimintojen varautumisesta vastaa jokainen hallinnonala itse: Pirkanmaan hyvinvointialue sosiaali- ja terveydenhuollosta, pelastustoiminnasta sekä ensihoidosta, ja valtiolliset toimijat oman toimintansa varmistamisesta. Myös elinkeinoelämän varautumisella on merkitystä yhteiskunnan toimivuuden kannalta.

Omatoiminen varautuminen – pärjäätkö 72 tuntia?

Kotitalouksien tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. Häiriötilanteita voi olla esimerkiksi pitkäaikaiset katkot sähkön ja veden jakelussa tai kodin lämmityksessä.

Kotitalouksien omatoimisella varautumisella on suuri apu viranomaisille ja yhteiskunnalle. Hyvin varautuneena pystyt itse toimimaan häiriötilanteissa sekä auttamaan muita. Näin myös viranomaisille jää enemmän aikaa auttaa heikommassa asemassa olevia sekä selviytymään kriisistä.

Omatoiminen varautuminen

Omatoimisella varautumisella tarkoitetaan kansalaisten, yritysten, organisaatioiden ja taloyhtiöiden valmistautumista erilaisia onnettomuuksia, erityistilanteita ja poikkeusoloja varten.

Omatoimisen varautumisen organisaatiot toimivat viranomaisten ohjeiden mukaisesti pyrkien itsenäisesti säilyttämään toimintakyvyn ja elinolosuhteet mahdollisimman pitkään. Omatoimisella varautumisella pyritään ennaltaehkäisemään onnettomuuksia, tunnistamaan riskejä, toimimaan arkipäivän onnettomuuksissa ja sairaustapauksissa itsenäisesti sekä harjaannutaan hälyttämään apua. Jokaisen tulee itse varautua erilaisiin häiriötilanteisiin, kuten sähkö- ja tietoliikennekatkoihin.

Yksilön varautuminen alkaa kotoa sähköturvallisuudesta, siisteydestä ja järjestyksestä, poistumisteistä, huolellisuudesta, palovaroittimista ja alkusammutusvälineistä, jatkuen ohjeiden noudattamiseen ja auttamiseenkin, jos jotain sattuu.

Kotivara

Pitkittynyt sähkökatko tai puhtaan juomaveden loppuminen voivat aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.

Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi aina vähintään kolmeksi vuorokaudeksi:

  • ruokaa
  • lääkkeitä
  • paristokäyttöinen radio
  • paristoja
  • taskulamppu
  • kynttilöitä
  • tulitikkuja
  • lämpimiä vaatteita
  • vuodevaatteita

Jokaisen on tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa.

Lisätietoja löydät Pelastustoimen Kotivara -sivustolta sekä Pelastusalan keskusjärjestön 72 tuntia -sivustolta.

Omatoimiseen varautumiseen liittyviä kursseja järjestävät esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulu ja Hämeen pelastusliitto.

Viestintämme häiriötilanteessa

Häiriötilanteissa kunta tiedottaa tilanteen etenemisestä ja ohjeista verkkosivuilla, sosiaalisen median kanavissa sekä yleisissä tiedotusvälineissä. Jos normaalit viestintäkanavat eivät toimi, kunta tiedottaa palvelupisteillä, kirjastoissa ja tarpeen vaatiessa myös muissa palveluissa ja tavoilla.

Tärkeimmät yhteystiedot

Kiireellisissä hätätilanteissa tulee aina soittaa yleiseen hätänumeroon 112. On myös suositeltavaa ladata puhelimeen 112-sovellus.

Kiireellisissä vesihuoltoon liittyvissä ongelmatapauksissa palvelee vuorokauden ympäri vesihuoltolaitoksen päivystysnumero 040 335 4244.

Vaaratiedote

Vaaratiedote on viranomaisten tärkein keino varoittaa asukkaita. Vaaratiedote luetaan radiossa ja näytetään Ylen teksti-TV:n sivulla 112 sekä tarvittaessa myös televisiossa ruudun yläreunassa juoksevana tekstinä.

Vaaratiedote julkaistaan myös muun muassa 112 Suomi -sovelluksessa, Ylen uutisvahtisovelluksessa sekä sivustoilla pelastustoimi.fi ja 112.fi.

Varoitus eli vaaramerkki annetaan tarvittaessa myös väestöhälyttimellä ulkona olevien varoittamiseksi.

Vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus.

Yleiseen vaaramerkkiin liittyy aina vaaratiedote. Kuullessasi yleisen vaaramerkin siirry sisätiloihin ja seuraa uutisointia ja viranomaistiedotteita. Varmista uutisten ja tiedotteiden alkuperä.

Vaaramerkin toiminta testataan joka kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina kello 12. Testiaikana kokeilumerkkiä soitetaan seitsemän sekunnin ajan. Kokeilumerkki on yhtämittainen tasainen hälytysääni. Kun kuulet testausäänen, sinun ei tarvitse tehdä mitään.

Väestönsuojatilat

Harvaan asutuilla alueilla, maaseudulla ja omakotialueella ei yleensä ole väestönsuojia, eikä asukkailla ole osoitettua suojapaikkaa. Näillä alueilla viranomaiset huolehtivat väestön suojaamiseen tarvittavista toimenpiteistä poikkeusoloissa mm. siirtämällä väestöä tai osoittamalla suojapaikan lähialueelta.

Urjalan kunnan rakennuksissa sijaitsee yksittäisiä väestönsuojia, jotka ovat pääsääntöisesti kunnan toimintojen käyttöön. Laajamittaisia yleisiä väestönsuojatiloja kunnalla ei ole.

Muiden kuin kunnan kiinteistöjen väestönsuojien tiedot löytyvät kiinteistön pelastussuunnitelmasta. Pelastuslaitokset antavat neuvontaa omatoimiseen varautumiseen ja pelastussuunnitelman laatimiseen.

 

Omatoiminen varautuminen

Kotivara - Pelastustoimen ylläpitämä sivusto

72 tuntia - Pelastusalan keskusjärjestön ylläpitämä sivusto

 
 
 
 
x