Säätiötalo

Korkealla mäellä, viistosti kirkkoa vastapäätä sijaitsevan keltaisen Säätiötalon on rakennuttanut Urjalan Säästöpankki vuonna 1897. Piirustukset laati kunnallisneuvos Juho Astala. Talo oli alkuperäiseltä asultaan vankka, vaatimaton hirsirakennus. Nykyisen ulkoasun suunnitteli arkkitehti Paavo Uotila 1920-luvun alussa. Hänen muutospiirustustensa perusteella rakennus sai nykyisen moni-ilmeisen ulkoasunsa ja mm. julkisivua hallitsevan tornin. Rakennuksen nimi on muuttunut historian kuluessa sen omistajan ja käyttötarkoituksen mukaan. Aluksi se nimettiin Pankintaloksi rakennuttajansa mukaan. Jo tuolloin rakennuksessa toimi vuokralaisena Urjalan kunta. Vuonna 1923 Säästöpankki muutti viereiseen rakennukseen ja myi Pankintalon manttaalikunnalle. Talo nimettiin nyt Kunnallistaloksi, jäiväthän sinne nyt pääasiassa kunnan toiminnot.

Vuonna 1947 Kunnallistalo siirtyi Urjalan Talonpoikaissäätiön omistukseen, ja se nimettiin jälleen uudelleen, nyt Säätiötaloksi. Tosin entinen nimi pysyi käytössä vuoteen 1950 saakka, jolloin Urjalan nykyinen kunnantalo valmistui ja kunnan virastot ja kokoustilat siirtyivät omiin toimitiloihin. Säätiötalossa on alusta asti järjestetty monenlaisia kokouksia, juhlia ja huvitilaisuuksia. Näissä merkeissä talon toiminta jatkuu nykyisinkin. Urjalan Säätiötaloa pidetään esikuvana Täällä Pohjantähden alla -trilogian kunnallistalolle, jonka juhlasalissa Vilho Koskelakin kävi pokkaamassa saadessaan koulujenvälisen hiihtokilpailun ensimmäisen palkinnon. Kunnallistalossa kunnan johtomiehet pitivät kokouksiaan, ja siellä myös pentinkulmalaiset kuulivat kohtalokkaat tuomionsa keväällä 1918.