Kortejärvi - arvokas lintuvesi kulttuuriympäristössä

Kortejärvi

Ruskosuohaukkojen leppeä lentely ruovikoiden yllä on osa järven maisemaa. Salaperäinen saukko vaeltaa järven poikki joelta toiselle. Ja keskellä kesäpäivää hirvet lähtevät kahlaamaan kauas rannasta herkutellakseen maukkailla lumpeen juurilla.
Iltapäivän tunnelmaa tuovat kisailevat päiväperhoset. Ilta-auringon painuessa latvuksiin näkee Kortejärven ylle laskeutuvan salaperäisen taikayön sumuverhon...
Kortejärvellä voi tehdä monenlaisia havaintoja ja kokea unohtumattomia elämyksiä.

Sijainti

Kortejärvi on laajalti tunnettu ja suosittu lintujen tarkkailukohde, mutta sillä on linnuston ohella myös muita merkittäviä arvoja, joihin kannattaa käydä tutustumassa.Vesistönä Kortejärvi on läpivirtausjärvi ja kuuluu Kokemäenjoen vesistöön. Järven pinta-ala rantaluhtineen on noin 350 hehtaaria ja syvyys keskiosissa yhden metrin luokkaa.
Kortejärvi sijaitsee noin neljä kilometriä Urjalan kirkonkylän ja valtatie 9:n (Tampere - Turku) länsipuolella. Kortejärvelle kuljetaan Taikayöntieltä (Urjala - Punkalaidun -tie, nro 230), josta on Ahojentietä pitkin kohteeseen viitoitus.
Pysäköintipaikka sijaitsee Ahojentien päässä 1,5 kilometriä Taikayöntieltä. Pysäköintipaikalta kulkee vajaan kahden sadan metrin mittainen polku lintutornille ja opastuskatokselle. Kohteessa on myös taukopaikkarakenteita.

Monimuotoinen kulttuurimaisema

Kortejärvi ja sen maisemat ovat muuttuneet paljon 1900-luvun alkupuoliskolta nykypäivään. Suurimpien muutosten alkusysäyksenä on ollut järven lasku 1940-luvun lopulla. Ennen järven laskua veden pinta oli noin 40 senttimetriä korkeammalla kuin nykyisin. Järven lasku toteutettiin rantojen viljelys- ja laidunalan kasvattamiseksi.
Vähitellen maatalous kuitenkin tehostui ja koneellistui niin, että karjan laidunnus rannoilla ja rantaniittyjen kasvillisuuden korjaus rehuksi loppui. Samaan aikaan rehevöityminen eteni ja vesikasvillisuus pääsi valtaamaan yhä uusia alueita. Muun muassa nämä tekijät ovat muuttaneet rantamaisemaa. Umpeenkasvun myötä Kortejärvestä on muodostunut myös luonnonarvoiltaan monimuotoinen kosteikkoalue.
Järveä ympäröivässä maisemassa vuorottelevat rakennetut alueet, niitty- ja peltoalueet sekä metsikkökuviot. Alue onkin luokiteltu arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi, jonka tärkeimpiä elementtejä ovat perinnemaisemat ja vanha rakennuskulttuuri. Korkokuvaltaan rannat vaihtelevat tasaisesta mäkimaahan.
Ihmisen historia myös Kortejärven ympäristössä on pitkä ja järven rantamilta onkin löytynyt useita muinaisjäännöksiä. Urjalankylä on ollut asuttu ainakin rautakaudelta alkaen ja se oli Urjalan keskustaajama aina 1800-luvun alkupuolelle saakka. Luontoretkeen voit yhdistää hyvin käynnin esimerkiksi Urjalankylän nähtävyyksillä tai Väinö Linnan reitillä.

Kasvillisuus

Kortejärven kasvillisuus on vyöhykkeistä. Parhaaseen lintuaikaan keväällä sekä alkukesästä monet vesikasvit ovat vasta nuoria versoja, mutta loppukesällä esimerkiksi lintutornista katsottuna erottuvat rannansuuntaiset, eri kasvilajien vallitsemat vyöhykkeet selvästi.

Kaikkein lähimpänä rantaa on pajuluhta, jota monin paikoin seuraa avoin heinä- ja saravaltainen luhtaniittyvyöhyke. Esimerkiksi lintutornin koillispuolella voit nähdä tällaisia pajuluhtia ja rantaniittyjä.

Järviruokoa seuraa laaja järvikaislavyöhyke. Myös järven keskellä olevat pyöreät saarekkeet ovat kaislaa. Kaisla on ruo'on lailla kookas laji, mutta väriltään puhtaan tummanvihreä Kaislikkovyöhykettä seuraavat Kortejärven nimilajin järvikortteen muodostamat laajat vaaleanvihreät kasvustot. Keskikesällä kortteen seassa loistavat myös lumpeiden valkoiset kukat.

Kortejärvellä yksi yleisimmistä kasvilajeista on isosorsimo. Isosorsimo on kookas, järviruo'on kokoinen vaaleanvihreä heinä, jota istutettiin 1800-luvulla Hämeeseen ja Lounais-Suomeen useille paikoille kartanopuistojen lammikoiden koristukseksi sekä mm. Carl von Linnén suosituksesta karjan rehukasviksi. Rehukasvia isosorsimosta ei kuitenkaan tullut, sillä se aiheutti paikoitellen karjalle myrkytyksiä, mutta laji levisi etenkin Kokemäenjoen vesistöalueella räjähdysmäisesti.

Harvinaisempaa kasvilajistoa Kortejärvellä edustaa kapeaosmankäämi. Laji kasvaa melko syvässäkin vedessä ja muodostaa Kortejärvellä paikoin laajojakin yhtenäisiä kasvustoja.

Linnusto

KJoutsenetortejärvi on koko Suomen mittakaavassa arvokas lintujärvi (lintuvesien suojeluohjelma 1982). Keväällä järven merkitys korostuu tärkeänä muutonaikaisena levähdyspaikkana, kun sadat linnut kansoittavat huhtikuista sula-aluetta, järven jäätä ja lähipeltoja. Kevään massamuuton jälkeen kesän monipuolinen pesimälinnusto tuo eloa lintujärvelle.

Kortejärven rehevä, suojaa, ravintoa ja sopivia pesäpaikkoja tarjoava kasvillisuus luo perustan mielenkiintoiselle linnustolle. Kortejärven merkitystä lintujärvenä korostaa sen sijainti erilaisten maisema-alueiden, lounaisen viljelyseudun ja hämäläisen ylänkö- ja järviseudun rajalla.

Järvien ketju, etäälle ulottuvat peltoaukeat ja yhtenäiset metsäalueet muodostavat johtolinjoja, jotka ohjaavat lintuja Kortejärvelle. Järven kosteikkoalueen lisäksi ympäröivät rantalehdot ja muut metsät, laajat pensaikot, luhtaniityt sekä pellot laskuojineen muodostavat yhdessä monimuotoisen kokonaisuuden, jossa monet lintulajit viihtyvät.

Järvellä tavataan rehevän suomalaisen lintujärven koko peruslajisto, mutta myös harvinaisempia lajeja Kortejärvellä on. Kortejärven lajistoon kuuluvat esimerkiksi silkkiuikku, tavi, sinisorsa, telkkä, ruskosuohaukka, rytikerttunen, pajusirkku, rantasipi, nokikana, luhtahuitti ja taivaanvuohi.

Eläinmaailma

Kalastoa ei ole tutkittu, mutta Kortejärveä pidetään kalaisana järvenä, joka on kuulu etenkin kookkaista hauistaan. Kortejärven kalastoa käyttävät ravintonaan myös saukot, joita Kortejärvellä liikkuu säännöllisesti.

Saukko on todellinen kulkuri, joka liikkuu jokireittejä seuraillen laajoilla alueilla. Siksi itse eläimen havaitseminen on vaikeaa, mutta talvisin saukon voivat paljastaa lajille tyypilliset parijäljet tai laahaavat "mäenlaskujäljet" sen liu'uttua hangella koko kehollaan.

Urjalassa on myös tiheä valkohäntäpeurakanta, sillä laji on alunperin istutettu Suomeen juuri näille seuduille. Ensimmäiset peurat tuotiin Pohjois-Amerikasta Vesilahdelle Laukon kartanoon vuonna 1934.

Rantaniityillä ja -metsiköissä voit perehtyä värikkääseen perhos- ja hyönteismaailmaan, johon tutustuminen onnistuu parhaiten aurinkoisena kesäpäivänä. Vesien äärellä ja rantaniityillä elävät monet korennot.

 

Suojelu ja hoito

Lintuvesien suojeluohjelmassa Kortejärvi on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi. Järvi on liitetty myös Natura 2000 -verkostoon linnustollisesti arvokkaana alueena.

Kortejärvellä tapahtuvan retkeilyn kehittämiseksi ja alueen suojelun edistämiseksi vuonna 2000 toteutettiin Kortejärvi-hanke, jonka yhteydessä järven rantaan rakennettiin lintutorni, taukopaikkarakenteita ja informaatiopiste. Lisäksi tehtiin perusselvitykset järven pesimälinnustosta ja kasvillisuudesta.

Kortejärvellä avovettä on vielä paljon ja lintulajisto on tällä hetkellä varmasti monipuolisimmillaan, joten voimaperäiset kunnostustoimet eivät ole tarpeellisia. Virkistyskäytön tarpeita silmälläpitäen vesikasvillisuutta on kuitenkin niitetty Kortejärvellä.

Monilla rehevillä järvillä myös rantaniittyjen elinympäristöt ovat yksipuolistuneet ja maisemat sulkeutuneet. Vielä 1900-luvun alkupuolella laidunnus sekä vesikasvillisuuden ja rantaniittyjen kasvillisuuden korjuu karjan rehuksi pitivät yllä pienipiirteisiä ja avoimia rantaniittyjä.

Maatalouden tehostuessa nämä alueet jäivät joutomaiksi, jotka järviruoko ja pajut ovat nyt monin paikoin vallanneet. Rantaniittyjä voidaan hoitaa ja ylläpitää laiduntamalla ja niittämällä.

Kortejärven rantoja laidunnetaan tällä hetkellä Honkolan kartanon ranta-alueella sekä lintutornin ympäristössä. Ethän häiritse laiduneläimiä liikkuessasi alueella!

Kortejärvi-hankkeen yhteistyökumppanit:

Urjalan kunta
Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto (EMOTR)
Pirkanmaan TE-toimisto
Metsähallitus
Lintuharrastajat
Yritysmaailman sponsorit