Urjalan Kortejärvi

- vyöhykkeinen kasvillisuus

Kortejärven kasvillisuus on vyöhykkeistä. Parhaaseen lintuaikaan keväällä sekä alkukesästä monet vesikasvit ovat vasta nuoria versoja, mutta loppukesällä esimerkiksi lintutornista katsottuna erottuvat rannansuuntaiset, eri kasvilajien vallitsemat vyöhykkeet selvästi.

Kaikkein lähimpänä rantaa on pajuluhta, jota monin paikoin seuraa avoin heinä- ja saravaltainen luhtaniittyvyöhyke. Esimerkiksi lintutornin koillispuolella voit nähdä tällaisia pajuluhtia ja rantaniittyjä.

Järviruokoa seuraa laaja järvikaislavyöhyke. Myös järven keskellä olevat pyöreät saarekkeet ovat kaislaa. Kaisla on ruo'on lailla kookas laji, mutta väriltään puhtaan tummanvihreä Kaislikkovyöhykettä seuraavat Kortejärven nimilajin järvikortteen muodostamat laajat vaaleanvihreät kasvustot. Keskikesällä kortteen seassa loistavat myös lumpeiden valkoiset kukat.

Kortejärvellä yksi yleisimmistä kasvilajeista on isosorsimo. Isosorsimo on kookas, järviruo'on kokoinen vaaleanvihreä heinä, jota istutettiin 1800-luvulla Hämeeseen ja Lounais-Suomeen useille paikoille kartanopuistojen lammikoiden koristukseksi sekä mm. Carl von Linnén suosituksesta karjan rehukasviksi. Rehukasvia isosorsimosta ei kuitenkaan tullut, sillä se aiheutti paikoitellen karjalle myrkytyksiä, mutta laji levisi etenkin Kokemäenjoen vesistöalueella räjähdysmäisesti.

Harvinaisempaa kasvilajistoa Kortejärvellä edustaa kapeaosmankäämi. Laji kasvaa melko syvässäkin vedessä ja muodostaa Kortejärvellä paikoin laajojakin yhtenäisiä kasvustoja.