Urjalan Kortejärvi

- monimuotoinen kulttuurimaisema

Kortejärvi ja sen maisemat ovat muuttuneet paljon 1900-luvun alkupuoliskolta nykypäivään. Suurimpien muutosten alkusysäyksenä on ollut järven lasku 1940-luvun lopulla. Ennen järven laskua veden pinta oli noin 40 senttimetriä korkeammalla kuin nykyisin. Järven lasku toteutettiin rantojen viljelys- ja laidunalan kasvattamiseksi.

Vähitellen maatalous kuitenkin tehostui ja koneellistui niin, että karjan laidunnus rannoilla ja rantaniittyjen kasvillisuuden korjaus rehuksi loppui. Samaan aikaan rehevöityminen eteni ja vesikasvillisuus pääsi valtaamaan yhä uusia alueita. Muun muassa nämä tekijät ovat muuttaneet rantamaisemaa. Umpeenkasvun myötä Kortejärvestä on muodostunut myös luonnonarvoiltaan monimuotoinen kosteikkoalue.

Järveä ympäröivässä maisemassa vuorottelevat rakennetut alueet, niitty- ja peltoalueet sekä metsikkökuviot. Alue onkin luokiteltu arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi, jonka tärkeimpiä elementtejä ovat perinnemaisemat ja vanha rakennuskulttuuri. Korkokuvaltaan rannat vaihtelevat tasaisesta mäkimaahan.

Ihmisen historia myös Kortejärven ympäristössä on pitkä ja järven rantamilta onkin löytynyt useita muinaisjäännöksiä. Urjalankylä on ollut asuttu ainakin rautakaudelta alkaen ja se oli Urjalan keskustaajama aina 1800-luvun alkupuolelle saakka. Luontoretkeen voit yhdistää hyvin käynnin esimerkiksi Urjalankylän nähtävyyksillä tai Väinö Linnan reitillä.