Urjalan
museo
Urjalan kotiseutumuseo sijaitsee rauhallisella ja
idyllisellä mäellä. Se kertoo
hämäläisen talonpojan elämäntavasta
1800-luvun lopulla ja
pienviljelijäkäsityöläisen
elämästä 1940-luvulla. Alueella on myös
sota-aikaisen korsun jäljennös. Museon kahdeksan
rakennusta on siirretty paikoilleen Urjalan eri puolilta ja
esineistö on saatu lahjoituksina. Museo avattiin
yleisölle vuonna 1950. Päärakennus on 1700-luvun
lopulla rakennetun maalaistalon päärakennus. Sen sisustus
kuvaa 1800-luvun loppupuolen asumistapaa. Pirtin erikoisuus on
harvinainen päreistä tehty sisäkatto, joka tehtiin
joulun alla huonetta koristamaan. Samalla päreet kuivuivat, ja
juhlien mentyä niitä poltettiin pärepihdeissä
valontuojina.
Pakarissa leivottiin, valmistettiin ruuat, ja tehtiin myös
monet puhdetyöt. Valtavaan leivinuuniin mahtuu
yhtäaikaisesti 36 ruisleipää. Pirtin ja pakarin
väliin jää talon paras huone,
isäntäväen asuttama porstuaperäkamari.
Tuulimylly on peräisin 1800-luvun lopulta, ja se on
täysin toimintakuntoinen. Sen vierestä löytyy alueen
vanhin rakennus, 1600-luvulla rakennettu ruotusotamiehen
varusteaitta. Pihan muissa aitoissa säilytettiin viljaa,
ruokatarvikkeita ja vaatteita. Kaluaitassa on esillä monia
1800-luvun maa- ja kotitalouden työvälineitä.
Syytinkirakennusta asuttaa 1940-luvun keinutuolinikkari
perheineen.
Urjalan mallisten keinustoolien teko alkoi kunnassa jo
1860-luvulla, ja vuosisadan vaihteen molemmin puolin nikkarointi
kehittyi laajaksi kotiteollisuudeksi. Tällöin nikkareita
oli kymmeniä. He olivat usein vähävaraisia
mökkiläisiä, jotka asuivat ja
työskentelivät samassa huoneessa. Rakennuksen
porstuakamarissa on pieni suutarin työhuone.
Korsu on Syvärin rannoilla sijainneen jatkosota-aikaisen
etulinjakorsun jäljennös. Silloin korsua asutti
puolikiväärijoukkue eli vajaat parikymmentä
miestä. Korsun ympäristössä risteilee
venäläisten linnoittajien vuosina 1915-1917 kaivamia
juoksuhautoja.
Museo auki kesällä 2011 16.6. - 7.8.
välisenä aikana joka päivä klo 11 - 17.
Museolla on kesäkahvila.
Pääsymaksu: aikuiset 2 euroa, lapset
1 euro.
Tied. Merja Santalahti p. 0400 619
964
Sijainti: Museotie,
Urjalankylä. Opasteet
Punkalaitumentieltä.
Nuutajärven lasimuseo Prykäri
Nuutajärven
lasitehdas perustettiin 1793, ja se on maan vanhin yhä
toiminnassa oleva lasitehdas. Pruukimiljöö ja sen vanhat
rakennukset ovat nykyisin museoviraston suojelukohteina.
Museorakennus rakennettiin lasitehtaan voimakkaalla
laajentumiskaudella 1850-luvulla. Aluksi tiiliholvatuissa tiloissa
toimi tehtaan olutpanimo eli prykäri. Myöhemmin
rakennusta on käytetty mm. hiekkavarastona, metalli- ja
puutyöpajana ja viimeksi upokastupana. Entinen prykäri
otettiin museokäyttöön vuonna 1977. Sen suunnitteli
professori Kaj Franck.
Lasimuseossa on edustava kokoelma Nuutajärvellä
valmistettua lasiesineistöä 1800-luvulta näihin
päiviin asti. Alkuajoista 1920-luvulle asti tuotantoon kuului
puhallettu ikkunalasi, joka valmistettiin halkaisemalla isot,
puhalletut lasilieriöt. Myös erilaiset pullot, purkit ja
apteekkilasi kuuluivat tuotantoon.
1850-luvulla lasia alettiin valmistaa puristamalla ja
tällöin Nuutajärvellä opittiin myös
filigraanilasin valmistus. Myöhemmin tuotannossa on ollut
myös kaiverrettua, hiottua ja maalattua käyttö- ja
taidelasia. Esillä on myös useiden 1900-luvun kuuluisien
lasitaiteilijoiden Nuutajärvelle suunnittelemaa
esineistöä.
Nuutajärven lasinpuhallusperinteet ovat siirtyneet
isältä pojalle jo yli 200 vuoden ajan. Nykyisin tehdas on
erikoistunut vaativien lasistojen ja taidelasin valmistukseen.
Tiedustelut 020 439 3527. Sijainti: Nuutajärven
Lasikylä
Ikaalan Isotalon museo
Museo on vanha maalaistalon päärakennus, jonka vanhin
osa, pakari, rakennettiin 1700-luvulla savupirtiksi. Myöhemmin
sen jatkoksi rakennettiin kaksi porstuakamaria ja pirtti. Isotalon
tila on sijainnut samalla paikalla Ikaalan kylässä jo
1500-luvulta asti. Vielä 1900-luvun alussa pihan rakennukset
oli perinteiseen tapaan järjestetty neliömäisen
umpipihan muotoon.
Nykyinen museorakennus oli asuinkäytössä
vielä 1950-luvulla. Vuonna 1957 se vihittiin museoksi, ja
sisustettiin 1900-luvun alun tyyliin.
Museossa on runsaasti talon vanhaa esineistöä. Pakari
on todellinen leivintupa, jota hallitsevat suuri leivinuuni ja
runsas leivontavälineistö. Erikoista on peränurkan
laattakivilattia. Pirtti on yksinkertainen,
asumiskäytössä ollut huone, jonka keskilattiaa
elävöittää hauska lapsen kävelypuu.
Porstuakamareista pienemmässä nukkui talon
isäntäväki lapsineen, siitä nimitys
haltijainkamari. Sänkyjen ja kehdon lisäksi huoneessa on
mm. pottaistuin ja pesukaappi.
Talon hienoin huone on ns. vieraskamari, joka oli vauraan ja
uudenaikaisen talon sali. Pahville maalatut tapetit
löytyivät kunnostuksen yhteydessä parinkymmenen
uudemman tapettikerroksen alta, ja ne on ajoitettu
1840-luvulle.
Museo on yksityinen ja se on avoinna sopimuksen mukaan,
tiedustelut (03) 546 2263. Sijainti: Välkkiläntie,
Kokko.
Urjalan kirkko ja kirkkomuseo
Urjalan ensimmäinen kirkko rakennettiin mahdollisesti jo
1300-luvulla Urjalankylään. Paikalla sijaitsee edelleen
1520-1540 -luvulta peräisin oleva kivisakasti. Kirkko ja
hautausmaa kävivät kuitenkin ahtaiksi, ja 1800-luvun
alussa päätettiin
uusi kirkko rakentaa keskelle pitäjää
Laukeelaan.
Martti Tolpon piirtämä puinen ristikirkko valmistui
vuonna 1806. Suuri osa sen arvokkaasta esineistöstä on
pitäjäläisten lahjoittamaa. Etenkin Honkolan ja
Nuutajärven kartanoiden omistajasuvut tekivät
1800-luvulla merkittäviä esinelahjoituksia seurakunnalle.
Alttaritaulu kuvaa Kristuksen taivaaseenastumista, ja se on J. G.
Sandbergin maalaama v. 1813.
Kirkkomuseoon pääsee
pääsisäänkäynnin eteisestä, jonka
seinillä on neljä Urjalassa asuneen aatelismiehen
vaakunaa 1600-luvulta. Museoon on rakennettu pieni alttari, jonka
vieressä on papinpenkki vuodelta 1806. Kokoelmiin kuuluu
myös 1600-luvulta peräisin oleva huorapenkki, johon
istutettiin aviorikoksesta syytetyt naiset jumalanpalveluksen
ajaksi.
Museon vieressä on morsiushuone, jota
käytetään vihkiparin valmistautumishuoneena. Sen
seinien vadelmanpunainen väri toistaa kirkon
alkuperäistä sisäväriä vuodelta 1822.
* Urjalan seurakunta omistaa useita arvokkaita keskiaikaisia
puuveistoksia ja kaksi 1200- ja 1400-luvuilta peräisin olevaa
alttarikaappia. Niitä säilytetään
Kansallismuseossa, Hämeenlinnan kaupunginmuseossa ja
Hämeen museossa.
Urjalan museot