etusivu >  Kirjasto- ja kulttuuripalvelut >  Museot ja nähtävyydet >  Nuutajärven lasikylä

Nuutajärven lasitehdas on maamme vanhin toiminnassa oleva lasitehdas. Nuutajärven kartanon omistaja kapteeni Jakob Wilhelm de Pont sekä Honkolan kartanon silloinen isäntä sihteeri Harald Furuhjelm saivat kauppakollegiolta privilegion ikkunalasia ja muita lasituotteita valmistavan lasiruukin perustamiselle 25.2.1793.

Furuhjelmien 66 vuotta kestänyt kausi päättyi Nuutajärvellä turkulaisen professori arkkiatri Johan Agapetus Törngrenin ostettua kartanon sekä tehtaan v. 1843, mutta uusi vaihe tehtaan historiassa alkoi, kun J. A. Törngrenin poika varatuomari Adolf Törngren sai tehtaan omistukseensa.

Hän laajensi tehtaan tuotantoa voimakkaasti 1850-luvulla, ja keskittyi samalla laadun kohottamiseen. Ranskalaisia ja belgialaisia ammattimiehiä palkattiin Eurooppaan suunnatuilla opinto- ja värväysmatkoilla. Tavoitteena oli kirkkaan belgialaisen ikkunalasin tuotanto. Ikkunalasista tuli kilpailukykyistä, tehdas valmisti myös hienoa filigraanilasia.

Tuotannon modernisoinnin ohella Adolf Törngren uudisti myös täydellisesti tehdasalueen. Suunnittelijaksi kutsuttiin aikansa todennäköisesti etevin maassamme toiminut arkkitehti G. Th. Chiewitz. Asemakaava tilattiin 1855, siihen liittyi myös laaja puistosuunnitelma edustaen nk. englantilaista maisemapuistoa Nuutajärven kartanon ja tehdasalueen välille. Tämä ei kuitenkaan toteutunut täydessä laajuudessaan.

Chiewitzin ja hänen apulaisensa J. F. Basilierin ja P. G. Sundiuksen suunnitelmissa ruukinkujalle muodostuu tyylillisesti yhtenäisten julkisivujen leimaama kokonaisuus. Nuutajärven aluetta voidaankin pitää maamme uusrenessanssin tyylikauden arkkitehtonisesti yhtenäisimpiin kuuluvana teollisuusalueena.

Tehdasalueen vanhimpia rakennuksia on v. 1842 paikalle siirretty nk. Kellopytinki, jonka toisessa päässä on komea kellotorni, jonka kello on Könnin tehtaalta. Rakennus on entinen Nuutajärven kartanon päärakennus, ja runko-osiltaan mahdollisesti jo 1700-luvulta. 1850-luvulla rakennettuun kokonaisuuteen kuuluvat punatiilinen Kivimuuri, myöhemmin kerroksella korotettu; osittain kaksikerroksinen puuleikkauksin koristeltu konttorirakennus; kaksikerroksinen lasimakasiini punaisine pelkkaseinineen, yksi maamme hienoimmista makasiineista ja samalla hyvä näyte pohjalaisten rakennusmiesten ammattitaidoista; tiilinen rapattu prykäri, jossa tehtaan lasimuseo sijaitsee; paja, lasaretti ja pakari.

Alueen vanhimmat työväen asunnot ovat 1860-luvulta. Ratalahden rannalla on kaksi vanhempaa huvilaa sekä 1940-luvulla rakennettu yhtenäinen työväen rivitaloasuntoalue.

Nuutajärven ainutlaatuisessa pruukimiljöössä jatketaan Suomen vanhimman lasitehtaan yli 200-vuotisia perinteitä. Nuutajärven Lasi on samaa perhettä Iittalan ja Humppilan lasitehtaiden kanssa, ja kuuluu Hackman Designor Oy Ab:een. Lasintekijöiden lisäksi kylässä työskentelee muiden alojen käsityöläisiä. Wetterhoffin lasikoulu Nuutajärvellä kouluttaa tulevia lasinpuhalluksen mestareita.

Nuutajärvi tarjoaa monipuolista nähtävää ja koettavaa ympäri vuoden. Lasikylässä vierailee yli 100.000 matkailijaa vuosittain.

Sijainti: Nuutajärvi