Kansalaissodan aikaisten uhrien lukumäärä on Urjalassa käsittämättömän suuri, peräti 387, vaikka kunta säilyi taisteluilta ja muutenkin melko vähin vaurioin. Urjala sijoittuu uhriluvullaan tilastoissa maamme kuntien kärkitiloille, joten täällä jos missään asiat ovat liian kipeitä muistaa, mutta liian vaikeita unohtaa.
Koska Urjalassa ei varsinaisesti taisteltu, informaatio ja arkistot ovat paikkakunnan kohdalla hyvin niukkoja. Tutkimuksia ei ole tehty kuten muualla Suomessa. Seurakunnan asiakirjoistakaan ei löydy tietoa uhreista tai haudoista. Urjalan kirkkomaalla olleet suuret joukkohaudat, joissa olisi 95 ja 60 vainajaa, ovat vain epämääräistä muistitietoa.
Vaikenemisen myötä myös lapsilta on evätty tietoa, eivätkä muistot ole kulkeneet eteenpäin.
Historioitsijat puhuvat murhapsykoosista, pahuuden irtipääsystä, suunnitelmallisesta sotataktiikasta ja jopa etnisestä puhdistuksesta. Vaikenemalla asia suljetaan pois päiväjärjestyksestä ja vältetään vastuut. Väinö Linna on todennut, että totuus ei ole punainen eikä valkoinen, se on inhimillinen ja siitä syystä enimmäkseen kipeä.
Kirkon taholta on viime aikoina yritetty lähentää eri osapuolia. On järjestetty sovinnon juhlia, joissa piispat ovat käyneet siunaamassa siunausta vaille jääneitä. Myös Urjalassa pidetään Pentinkulman päivien yhteydessä Sovinnon rukoushetki vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistopatsaalla. Tilaisuuden järjestävät Urjalan seurakunta ja Urjala-Seura. Rukoushetken toimittaa rovasti Kauko Keränen. Tilaisuudessa käyttää puheenvuoron myös emeritusprofessori, teologian tohtori Jouko Sihvo Tampereelta. Urjala-Seuran perinteinen kirkkomaakävely on tällä kertaa kohdistettu vuoden 1918 uhrien haudoille. Tilaisuus on sunnuntaina 31.7. klo 17.
Tiedustelut: Valo Saikku p. (03) 546 5273
Sovinnon rukoushetki