Lapsen huolto ja tapaaminen

Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.

Lapsen huolto käsittää siten hoidon, huolenpidon ja kasvatuksen. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen terveydenhoidosta, sukunimestä, asuinpaikasta, koulutuksesta, passin hankinnasta ja alle 15-vuotiaan lapsen uskonnosta.

Jos lapsen vanhemmat ovat avioliitossa keskenään lapsen syntyessä, he ovat yhdessä lapsen huoltajia. Jos lapsen äiti ei ole avioliitossa, hän on yksin lapsen huoltaja. Myös isyyden vahvistamisen jälkeen äiti pysyy lapsen yksinhuoltajana, elleivät vanhemmat sovi lapsen huollosta toisin tai tuomioistuin anna tarvittaessa päätöstä lapsen huollosta. Lapsen syntymän yhteydessä määräytynyttä huoltajuutta voidaan muuttaa joko tuomioistuimen tekemällä päätöksellä tai vanhempien välisellä sopimuksella, jonka sosiaalityöntekijä vahvistaa.

Vanhemmat voivat sopia keskenään yhteishuoltajuudesta tai he voivat sopia, että lapsen huolto kuuluu yksin toiselle vanhemmista. Yleensä yhteishuollosta sopiminen tulee ajankohtaiseksi silloin, kun vanhemmat eivät enää asu yhdessä esimerkiksi avioeron jälkeen. Tällöin myös sovitaan, kumman luona lapsi asuu. Vanhempien välisen sopimuksen vahvistaa sosiaalityöntekijä. Jos vanhemmat eivät pääse keskenään sovintoratkaisuun lapsen huollosta, riita ratkaistaan käräjäoikeudessa.

Kun vanhemmat ovat yhdessä lapsen huoltajia, he vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset. Näin ollen vaaditaan pääsääntöisesti kummankin huoltajan suostumus, kun ratkaistaan lapsen henkilökohtaisia, tärkeiksi katsottavia asioita. Tällaisia ovat mm. ratkaisut lapsen koulutuksesta, lapsen asuinpaikan muutoksista ja hänen (Suomen) passin saannistaan. Jos lapsen vanhempi on yksinhuoltaja, hän päättää silloin yksin lapsen henkilökohtaisista asioista eikä toisen huoltajan suostumusta asioiden ratkaisuun tarvita.

Laki turvaa lapselle oikeuden tavata erosta huolimatta molempia vanhempiaan ja säilyttää suhteet sekä äitiin että isään. Lapsen kasvun ja kehityksen kannalta olisikin ehdottoman tärkeää, että lapsella säilyy yhteys molempiin vanhempiin. Lapsen edun mukaista on sopia, kuinka lapsi tapaa erillään asuvaa vanhempaansa. Lapsen kanssa asuvan vanhemman tulisi omalta osaltaan auttaa yhteydenpidon säilymisessä. Sopimuksen mukaisia tapaamisia ei kumpikaan vanhemmista saa estää ilman erityisen perusteltua syytä. Sosiaalityöntekijä vahvistaa vanhempien keskinäisen tapaamissopimuksen. Jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen em. asioista, siirtyy ratkaisu käräjäoikeudelle.

 Yhteystiedot

Sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja
Hanna-Leena Pohjola 
puh. 040 335 4014 (ma-to klo 11-12)