Urjala 150 -juhlavuosi

 

Urjalan kunta täyttää 13.9.2018 150 vuotta. Pyöreitä vuosia on päätetty juhlia kunnolla ja luvassa on laaja kattaus erilaisia tapahtumia. Juhlavuoden sivustolta löydät tärkeimmät tapahtumat, sekä muuta mielenkiintoista kuntaan liittyvää asiaa. Tietoja tulevista tapahtumista löydät myös kunnan facebook-sivuilta, kunnan tapahtumakalenterista, sekä seuraamalla Urjalan Sanomia. Alta löytyy tarina siitä, miten Urjalan kunta syntyi ja millaiset olivat kunnan ensivaiheet 1860-luvulla.

 

Tässä syntyy juhlavuoden lasipallo.

 

 

 

 

 

 

 

 

Tässä syntyy juhlavuoden lasipallo. Kuva on otettu juhlavuoden avajaisissa helmikuussa 2018.

 

Urjalan kunnan synty

1860-luvulle asti pitäjät ja seurakunnat olivat hallinnollisesti yksi kokonaisuus. Käytännössä kirkonkokouksessa hoidettiin kaikki pitäjän hallintoon ja päätöksentekoon liittyvät asiat olivat ne sitten seurakuntaan liittyviä tai maallisia asioita. Oli kuitenkin huomattu, että seurakunnat eivät pystyneet hoitamaan kasvavaa tehtävätaakkaa, vaan tarvittiin oma kunnallinen hallintonsa. Vuonna 1868 valtio antoi asetuksen, jonka mukaan oli ryhdyttävä pitämään kuntakokouksia, joissa päätöksiä tekivät vaaleilla valitut kuntalaiset. Kunnallishallinto tuli perustaa helmikuuhun 1868 mennessä.

Urjalassakin asiasta keskusteltiin ja osa kuntalaisista suhtautui asiaan varsin nihkeästi. Seurakuntalaiset pelkäsivät uuden hallinnon tuovan lisämenoja seurakunnalle, jolla oli edessä kirkon ja pappilan korjaaminen ja takanaan nälkävuosien taakka. Lopulta, monien välivaiheiden jälkeen, pidettiin syyskuun 13:na päivänä äänestyskokous, jossa saatiin valittua kaikkien aikojen ensimmäinen Urjalan kunnanhallitus. Virallisen vahvistuksen olemassaolostaan Urjalan kunta sai 12. maaliskuuta 1869.

 

Tässä ruumiinleikkaushuoneessa Urjalan kunnanhallinto piti ensimmäisiä kokouksiaan.

Urjalan kunnan ensivaiheet olivat varsin värikkäät. Ensimmäiset kunnalliset kokoukset pidettiin kunnan ruumiinleikkaushuoneessa (kuvassa), jota kuitenkin käytettiin tarkoitukseensa melko harvoin. Ruumiinleikkaushuone toimi samalla myös asuntona, sillä tarvittiin joku pitämään paikkaa kunnossa. Paikka oli hieman huonossa kunnossa ja sitä korjattiin pian kirkon korjausjätteillä. Tila toimi asuntona eri henkilöille kymmenen vuoden ajan, kunnes pitäjän uusi urkuri kieltäytyi asumasta ruumiinleikkaus/kunnankokoushuoneessa. Kun uusi ruumiinleikkaushuone valmistui, jäi talo kunnankokoushuoneeksi, josta asukkaiden tosin tuli poistua kunnan kokousten ajaksi.